SENSOMOTORINEN VALMENNUS
Valmennuksessa tutkitaan ja hoidetaan hermostoasi.
Sensomotorinen valmennus perustuu refleksijärjestelmän tasapainotukseen, joka taas perustuu neurologisen kehityksen periaatteisiin.
Hermosto kypsyy varhaislapsuudessa yhteydessä aisteihin: lapsi tarvitsee liikettä, kosketusta, tasapainon muutoksia ja erilaisia ääniä, jotka stimuloivat ja kehittävät aivoja.
Lapsen varhaista kehitystä ohjaa primitiivirefleksit, joista puhutaan myös sensomotorisen valmennuksen yhteydessä. Primitiivirefleksit ohjautuvat aivorunkotasolta, ja ne ovat tahdosta riippumattomia. Myöhemmin hermoston kypsyessä aivojen ylemmät osat kehittyvät, ja alkavat hallitsemaan, ikään kuin estämään näitä refleksejä.
Usein primitiivireflekseistä on kuitenkin "jäänteitä" vielä myöhemmälläkin iällä. Eli ylemmissä aivojen osissa kaikki ei syty ja aktivoidu optimaalisesti, jolloin myös refleksien "hallinta" voi olla vaillinaista. Tähän viittaa kansankielinen ilmaisu "refleksien sammuttaminen", jolla oikeastaan tarkoitetaan aivokuoren ja uusien aivoratojen "sytyttämistä", jottei primitiivisten heijasteiden tarvitse tukea hermostoa.
Me elämme aivojemme kannalta epäluonnollisessa ympäristössä: usein on liikaa kuormaa, ärsyketulva ja nopea elämän rytmi. Sekä liian vähän ja liian yksipuolista liikettä ja aistimuksia. Näiden asioiden ajatellaan olevan syynä refleksijärjestelmän epätasapainolle.
Esimerkkejä oireista, joita refleksijärjestelmän epätasapaino saattaa aiheuttaa: yli- ja alivireys, palautumishaasteet, ahdistus ja muut tunnehaasteet, uupumus, stressiherkkyys, aisti- ja ärsykeherkkyys, keskittymis- ja lukivaikeudet, heikko keho-mieliyhteys, motoriset vaikeudet, erilaiset kehon jumit, jäykkyys ja muut tuki- ja liikuntaelimistön vaivat..
Valmennuksessa kartoitetaan tilannettasi, tehdään testejä ja ohjataan kotiharjoitteita. Lisäksi vastaanotolla tehdään hermostoa tasapainottavia käsittelyjä, ja jutellaan toki myös.
Metodi perustuu neuroplastisuuteen, eli haluamme luoda uusia hermoratoja, ja samalla uusia toimintamalleja syvästi hermostotasolta saakka.
Toimiva refleksijärjestelmä tuo tasapainoa, hallintaa, rauhaa ja turvaa; sekä kehoon että mieleen.
Valmennus toteutetaan mieluusti kokonaan läsnä vastaanotolla. Jatkokäyntejä on mahdollista toteuttaa myös osin etänä, jos esimerkiksi tulet kauempaa.
MITEN VALMENNUS TAPAHTUU?
Sensomotorinen valmennus aloitetaan 1,5h alkukartoituskäynnillä. Käyntiin kuuluu haastattelu tilanteestasi, sekä refleksien testaus kehollisesti. Käynnillä tehdään hermostoa tasapainottavia käsittelyjä, sekä ohjataan yksilölliset kotiharjoitteet.
Jatkokäynnit ovat tunnin mittaisia, ja suosittelen varsinkin alkuun käyntejä noin kuukauden välein, myöhemmin halutessasi harventaen. Jatkokäyntejä olen toteuttanut myös etänä.
Jatkokäynneillä testataan tilanteen etenemistä, tehdään käsittelyjä ja ohjataan uudet kotiharjoitteet. Käynnit ovat tärkeitä myös motivoimaan kotiharjoittelua, sekä mahdollistamaan keskustelun ja tuen matkallasi.
Usein valmennus on nimittäin matka itseensä, joten on oikein hedelmällistä pysähtyä säännöllisesti myös nousseiden muutoshavaintojen, ajatusten ja tunteiden pariin.
Kotiharjoitteet vievät 5-10 minuuttia päivässä, ja niiden tekeminen on tärkeä osa prosessia.
Valmennuksen kesto on yksilöllinen. ja aina muokattavissa. Muutamakin käynti voi vapauttaa hermostoa jo paljon, riippuen sinun tilanteestasi, ja siitä, mitä valmennukselta toivot.
Valmennus ei kuitenkaan ole yhden kerran taikakäynti, vaan pidempi prosessi. Prosessi, jossa pääset vapauttamaan hermostoasi ja voimavaroja sinun käyttöösi.
Parhaat ja pysyvät tulokset saa kuukausia kestäneestä harjoittelusta.
Valmennuksen aloittaminen ei kuitenkaan sido mihinkään, ja matkaa voi käydä omaan tahtiinsa. Aloita kartoituskäynnillä ja tunnustele miltä valmennus sinusta tuntuu.
MITÄ HYÖTYÄ ON SENSOMOTORISESTA VALMENNUKSESTA?
Jokainen oireilee refleksijäänteiden vuoksi eritavoin, joten myös hyödyt ovat yksilöllisiä.
Voi olla, että sinun on vaikea rentoutua ja rauhoittua, palaudut huonosti rasituksesta, kuormitut helposti ja olet herkkä äänille, valoille, hajuille tai ärsykkeille ihollasi..
Tai ehkä sinulla on toistuvia uniongelmia, kiputiloja, päänsärkyjä, tai purentalihasten ja niskan jäykkyyttä.
Tai voi olla, että sinulla on haasteita tasapainossa, asennon- ja kehonhallinnassa. Kompuroitko, nyrjähtääkö nilkat tai onko sinun vaikea hahmottaa kehosi ääriviivoja? Koetko itsesi kömpelöksi ja onko kehosi usein jumissa?
Tai oletko reagoiva ja nopeasti kiihtyvä, helposti ärsyyntyvä ja huolestuva, vai lamaannutko, pelkäätkö ja ahdistutko joissain tilanteissa herkästi? Onko valmiustilan sammuttaminen ja rentoutuminen vaikeaa?
Oletko kokenut, että opit joitain asioita muita hitaammin, että sinun täytyy tehdä paljon töitä joidenkin yksinkertaistenkin asioiden eteen?
Erityisesti lapsilla refleksijäänteet oireilevat levottomuutena, keskittymis- ja lukivaikeuksina, vaikeuksina istua ja seistä staattisesti, motoriikan haasteina, näön haasteina ja aistiherkkyytenä. Sekä myös vaikeutena hahmottaa kehoaan, sen oikeaa ja vasenta puolta, etäisyyksiä, aikaa..
Tällaisiin asioihin sensomotorinen valmennus saattaa tuoda helpotusta.
MIHIN SENSOMOTORINEN VALMENNUS PERUSTUU?
Sikiö-, syntymän ja vauva-aikana me tarvitsemme primitiivirefleksejä kehitykseemme, mutta myöhemmällä iällä ne häiritsevät hermostoamme.
Spastisia, eli asentorefleksejä me taas tarvitsemme vielä aikuisenakin, ja niiden vaillinaisuus luo yhtälailla epätasapainoa hermostoon.
Näiden hermostollisten ongelmien vuoksi kehon liikkeet, asentojen hallinta ja aistitiedon rekisteröityminen häiriintyy.
Tällöin alamme kompensoimaan, aiheuttaen lisää epätasapainoa. Tämä kuormittaa kehoa ja mieltä hirmuisesti.
Sensomotorisessa valmennuksessa autamme mm. aivokuorta toimimaan oikein, ja tätä ikään kuin "estämään" primitiivirefleksien toiminnan.
Tämä tapahtuu harjoitteilla ja hoidoilla, joiden on tarkoitus luoda uusia hermoratoja, jolloin koko systeemisi pääsee toimimaan tasapainoisemmin ja tehokkaammin.
Sensomotorinen valmennus perustuu toiminnalliseen neurotieteeseen, sensoriseen integraatioon ja neurofysiologiseen psykologiaan.
Maailmalla menetelmää on kehittänyt ja käyttänyt muun muassa Harald Blomberg, Kerstin Linden, Peter Blythe, Sally Goddard, Jean Ayres, Svetlana Masgutova ja Bonnie Brandes.
Heidän teoksia, sekä tutkimuksia aiheesta löytyy googlaamalla. Tietoa ja tutkimusta aiheesta on paljon. Vertaisarvioitua, kattavaa tutkimusnäyttöä odotellaan.
Suomalainen Gradu: Korkiakoski Anna, Primitiivirefleksijäänteiden yhteys aistitiedon käsittelyn vaikeuksiin.
Opinnäytetöitä:
Latvala Jasmi, Primitiivirefleksit aikuisilla, Kuvaileva kirjallisuuskatsaus.
MIKSI MINULLA "NÄKYY" AKTIIVISIA PRIMITIIVIREFLEKSEJÄ?
Primitiivirefleksien on tarkoitus estyä normaalin kehityksen myötä varhaislapsuudessa. Aina näin ei kuitenkaan käy.
Syynä voi olla liian vähäiset motoriset ärsykkeet, eli se ettei vauva ole joka kehityskaudella päässyt tarpeeksi tekemään "refleksiharjoitteita", joita vauvat luontaisesti tekevät.
Syynä tähän voi olla esimerkiksi sairastumiset, liikerajoitteet, traumat, turvattomuus tai stressi. Tai se, ettei lapsi ole malttanut riittävästi jumpata lattialla; esimerkiksi ryömiä ja kontata, ennen kävelemään lähtöä.
Refleksijärjestelmään voi tulla häiriötä myös myöhemmällä iällä. Syitä tähän voi olla epäluonnollinen ja kuormittava elinympäristö ja liikkumattomuus, sekä erilaiset "elämän kolhut", kuten onnettomuudet, leikkaukset, pitkäaikainen liika kuormitus, muut traumat..
Nykymaailma on kova hermostoillemme, ja usein tämän aiheen ongelmat ovat monen asian summa. Me myös kannamme hermostoissamme ylisukupolvisesti ihan vanhentunutta turvattomuutta ja taakkaa.
LASTEN SENSOMOTORINEN VALMENNUS
Myös lapset voivat käydä valmennuksessa, ja usein hyötyvätkin paljon!
Yleensä 6 vuotias lapsi pystyy tekemään, ja ymmärtää jo riittävästi, jotta valmennus on mielekästä.
Nuorin asiakkaani tähän mennessä on 4 vuotias, jolloin muovasimme valmennuksesta ikätasoisesti sopivan.
Ota minuun yhteyttä, jos pohdit valmennuksen sopivuutta lapsellesi.
Lasten valmennuksessa harjoitteet tehdään leikin kautta, ja keksitään erilaisia keinoja kotiharjoittelua motivoimaan.
Muista, että lapsen sensomotorinen valmennus vaatii aina myös vanhemman sitoutumista.
Lapset oppivat nopeasti ja heidän aivot ja koko muu hermosto on hyvin muovautuvaiset, jolloin myös positiiviset muutokset tulevat usein nopeasti.
Sairaanhoitajana erikoistuin lasten ja nuorten hoitotyöhön, joten työskentely lasten ja nuorten kanssa on minulle luontevaa ja mielekästä.
Lapset ovat vahvasti yhteydessä vanhempiinsa, joten usein vanhemman sensomotorinen valmennus vaikuttaa myös lapseen positiivisesti.
Lapsen lähtiessä valmennukseen, kannattaa koko perheen tehdä kotiharjoitteita yhdessä!